Torronsuo on Suomen syvin suo
Tänä päivänä Torronsuossa on turvetta keskimäärin 5,8 metriä. Paksuimmillaan turvekerrostumat ulottuvat yli 12 metriin, eli Suomen ennätyssyvyyksiin. Rahkasammal kasvaa 1-2 cm vuodessa ja suon turvepinta nousee pitemmällä aikavälillä keskimäärin 1,1 mm vuodessa.
Torronsuo syntyi Tammelan ylängön lounaisosan pitkänomaiseen Yoldiameren savipohjaiseen lahteen, kun meri vetäytyi alueelta nopean maankohoamisen seurauksena. Radiohiiliajoituksen mukaan vanhin turve alkoi kerrostua 10 480 vuotta sitten.
Turvekerros paksuni ensimmäisen 4500 vuoden aikana reilun metrin verran liejusta ja saroista. Seuraavien 4000 vuoden aikana rahkaturvetta kerrostuikin useita metrejä.
Vuosituhansien aikana kertynyt ja kasvanut turvekerros kätkee sisälleen vaakasuorina kerroksina eri ajanjaksojen merkkejä. Välillä on ollut kuivia ja välillä kylmiä aikoja. Suuren suon kulo näkyy turpeen mustana hiiltymäjuovana. Suokasvien siitepölyt, kokonaiset juurakot, suohon uponneet esineet ja kasvien jätteet makaavat tässä syvässä suossa sovussa päällekkäin kerrostuneina.
Torronsuon kansallispuisto on nykyisellään lähes kokonaan suota. Suon keskellä on lukuisia pieniä, mäntyä kasvavia metsäsaarekkeita. Torronsuota reunustavat metsät, harjut, kalliojyrkänteet ja näköalakalliot, joilta aukeavat laajat näkymät suon eri osiin.
Torronsuon tasaisessa maastossa on useita merkittyjä reittejä (1,5–10 km). Kierros Kiljamon ympäri (1,5 km) on osittain pitkostettu. Ympyräreitin varrella näet Torronsuon avointa keskiosaa, mäntyä kasvavia rämeitä ja suosaarekkeiden monipuolista luontoa.
Kiljamon tulentekopaikan vierestä lähtee reitti (noin 3 km), joka kulkee Torronsuon yli Härksaaren vanhalle louhokselle. Matkaa voi jatkaa kartan kanssa tekemällä lenkin Torron kylän kautta (10 km). Torronsuon reitit kuuluvat Hämeen järviylängön Ilvesreitistöön. Reitistä voit tutustua lisää täältä.
